Mustikkapiirakkaa ja appelsiini-chilipunssia

Sain tarpeekseni kuumasta mustaviinimarjamehusta eilen, ja päätin ideoida jonkin alkoholittoman lämpimän juoman kurkkukipua helpottamaan. Teimme joulun alla koulussa erilaisia kuumia alkoholijuomasekoituksia, muun muassa munatoteja, itsetehtyä glögiä, toteja ja punssia. En ollut punssia maistanut koskaan aikaisemmin ja yllätyin todella sen mukavasta sitruunaisesta mausta.

Alkoholittomaan punssiini heittelin mitä jääkaapista sattui löytymään: appelsiinia, inkivääriä ja hetken mielijohteesta myös chiliä. Pohjamaku on melko makea ruokokidesokerin ja appelsiinin ansiosta, loppumaussa taas on hieman potkua inkiväärin ja chilin tulisuuden tuomana. Ei tämä kurkkukipuun paras lääke taida olla, mutta näihin pakkassäihin sitäkin paremmin sopiva.

Ja niin. Mustikkapiirakkaa oli vain ihan pakko saada. Käytin reseptin pohjana Chocochilin Elinan mustikkapiirakka-ohjetta, mutta muokkasin sekä ainesuhteita että valmistustapaa varsin rajulla kädellä.

Alkoholiton appelsiini-chilipunssi
2 hengelle

1 appelsiini
reilu pala tuoretta inkivääriä
puolikas chilipaprika, siemenet poistettu
1 kanelitanko

1/2- 3/4 dl tummaa ruokokidesokeria
3 dl vettä

Pese ja huuhdo appelsiini huolellisesti. Raasta appelsiinin kuori kattilaan. Purista mehu kulhoon ja kaavi hedelmäliha irti kuoresta mehun joukkoon. Kuori inkivääri ja raasta se kattilaan. Viipaloi chilipaprika inkiväärin ja appelsiininkuoriraasteen joukkoon. Lisää sokeri, kanelitanko ja vesi, kiehauta. Siivilöi, tarkista maku ja kaada tarjoilulaseihin tai -mukeihin.

Jos tarjoat punssin laseista, voit lämmittää niitä hetken kaatamalla lasit täyteen kiehuvaa vettä. Anna lämmetä muutama minuutti, kaada vesi pois ja kuuma juoma tilalle.

Mustikkapiirakka
halkaisijaltaan 20cm piirakka
Jos haluat käyttää isompaa vuokaa, tee taikina puolitoista- tai kaksinkertaisena.


100g Tummansininen Keiju -margariinia
150g vehnäjauhoja ( 3,5 dl)
1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeri
1 tl leivinjauhe
ripaus suolaa
1/4 dl soijamaitoa

200g (1 ps) pakastemustikoita
soijajogurttia
sokeria

Mittaa jauhot (metalli)kulhoon ja lisää margariini. Nypi sormin hienoksi muruseokseksi - koko seoksen tulee olla tasaista, korkeintaan pikkurillinkynnen kokoista murua. Ota muruseosta erilleen puoli desiä piirakan pinnalle ripoteltavaksi, nosta kulhossa jääkaappiin. Sekoita sokeri, vaniljasokeri, suola ja leivinjauhe ja sekoita muruseoksen joukkoon. Lisää soijamaitoa muutama teelusikallinen kerrallaan samalla lusikalla taikinaa käännelleen. Taikinan tulisi irrota kulhon reunoista ja muodostaa pehmeä pallo sekoitettaessa.

Anna levätä jääkaapissa puolisen tuntia. Esilämmitä uuni 200°C. Voitele halkaisijaltaan 20cm irtopohjainen piirakkavuoka.

Painele piirakkataikina vuoan pohjalle ja reunoille. Tasoita ja lisää pohjalle mustikat. Nostele mustikoiden pinnalle soijajogurttia ja sekoita se varovasti mustikoiden joukkoon niin, ettei koko soijajogurtti värjäydy. Ripottele erilleen ottamasi muruseos ja hieman sokeria piirakan pinnalle. Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia, kunnes reunat ovat kullanruskeat.

Tarjoile lämpimänä soijavaniljajäätelön kanssa tai kylmänä sellaisenaan.

Pinaattiletut meidän äidin tapaan

Olen sairastanut hyvin sitkeää kausi-influenssaa nyt kuusi päivää. Niistämisen, yskimisen, kakomisen ja niiskuttamisen keskellä ei ole ollut halua seisoskella pitkään patojen ja kattiloiden ääressä tai varsinkaan valmistaa mitään gourmeeta. Sen sijaan olen kaipaillut lohturuokien perään. Mustikkapiirakkaa, maitokiisseliä, pitkään haudutettua tomaattikastiketta, makaroonilaatikkoa... Olen unelmoinut kaikista lapsuuden herkuista, lipitellyt vuoroin finrexiniä, teetä, rommikaakaota ja taas teetä. Kiinteä ravinto on koostunut lähinnä yskänpastilleista, ibuprofeiinista ja pikanuudeleista.

Yhtenä päivänä iski sitten mieletön pinaattilettuhimo. Pentuna saatoin syödä paketillisenkin Atrian pinaattiohukaisia margariinin kanssa mikrossa lämmitettynä. Nam! Nyt kun katselen kyseisen tuotteen pakkausselostetta, alan vain voida pahoin. Rasvajauhetta, maitoproteiinivalmistetta, emulgointiaineita, ei kiitos.

Himon iskiessä oli kuitenkin pakko tehdä jotain. Siispä puhelin kauniiseen käteen ja soitto äidille huulilla kaksikymppisen, muka itsenäistyneen nuoren ujo kysymys: "Äiti, miten niitä pinaattilettuja oikein tehdään?" Ja äitihän kertoi.

Pinaattiletut mustaviinimarjahyytelöllä maustetun puolukkasurvoksen kera
2 hengelle

pinaattiletut
150 g (pussillinen) pakastepinaattia
4 rkl maustamatonta soijajogurttia
3/4 - 1 dl soijamaitoa
ripaus sokeria
3/4 - 1 tl suolaa
1 1/2 dl hiivaleipäjauhoja

Tummansininen Keiju -margariinia paistamiseen

puolukkasurvos
1 dl pakastepuolukoita
1 rkl mustaviinimarjahyytelöä
1 tl sokeria

Sulata pinaatti mikrossa, kattilassa tai yön yli huoneenlämmössä. Sekoita kulhossa lettutaikinan ainekset. Taikinan tulisi olla melko juoksevaa, jotta se leviää lettupannussa tasaisesti muodostaen pyöreitä eikä röpelöisiä lettuja. Lisää tarvittaessa soijamaidon määrää, jos taikina tuntuu liian paksulta.

Anna taikinan turvota valmistaessasi puolukkasurvoksen. Sekoita kattilassa jäiset puolukat, mustaviinimarjahyytelö ja sokeri. Sekoittele miedolla lämmöllä, kunnes puolukat ovat sulaneet. Murskaa puolukoita lusikan pesällä, jätä osa puolukoista kokonaisiksi.

Kuumenna lettupannu. Voit paistaa aluksi yhden koeletun ja maistaa, onko taikina tarpeeksi suolaista ja kokeilla, onko se tarpeeksi juoksevaa. Lisää jokaiseen lettukoloseen reilu määrä margariinia. Kun margariini muodostaa vaahdon ja lakkaa sihisemästä, voit lisätä reilun lusikallisen taikinaa. Älä tee letuista liian paksuja, sillä ne jäävät näin sisältä raaoksi. Kun olet lisännyt taikinan pannuun, laske hieman lämpöä. Käännä letut, kun ne ovat pohjasta ruskistuneita. Lisää margariinia pannulle aina ennen uuden lettukierroksen aloittamista. Jatka kuten edellä, kunnes kaikki taikina on käytetty.

Tarjoa kuumina puolukkasurvoksen kera.

Ensimmäinen tilauskakku

Tähän ensimmäiseen tilauskakkuuni liittyi paljon ensikertoja: käytin ensimmäistä kertaa kuorrutukseen sokerifondantia, tein ensimmäisen kerran marsipaaniruusuja, jopa täytteetkin tein ensimmäisen kerran ilman varmistuskokeiluja.

Tein tämän kakun luokkalaiseni siskon syntymäpäiväjuhlille. Neiti on kuulemma hyvin tarkka syömisensä suhteen, joten oikeanlaisten täytteiden metsästys ja ideointi vei aikansa. Suklaata piti kuitenkin olla. Kakkupohjana oli porkkanakakku-postauksessa ollut vaniljainen kakkupohja ja täytteenä kanelista kookos-suklaamoussea sekä lime-jogurttia. Kaneli toi mousseen hauskan, melkein mentolisen maun, jota en ollut ollenkaan odottanut yhdistelmää suunnitellessani. Maku oli mukavan raikas eikä ollenkaan liian tuhti tai ällömakea.

Sokerifondantin käyttö arvelutti kakkua tehdessä minua ehkä eniten. En ollut ehtinyt testaamaan sitä etukäteen, ja pelkäsin tumman suklaakuorrutteen joko loistava valkoisen fondantin läpi. Pelkkä kuorruttamisen onnistuminenkin epäilytti. Käytin apuna tätä Youtubesta löytyvää videota, joka on mielestäni hyvin havainnollinen. Itse onnistuin sen avulla loistavasti, vaikka minulla ei ollutkaan apunani pyöritettävää kakkualustaa tai fondantin siloitukseen käytettävää lastaa. Lastan sijasta käytin kiillottamiseen kakkulapion lapetta, mikä toimi itseasiassa yllättävänkin hyvin.

Marsipaaniruusutkin tein Youtuben avustuksella: tämä video on varsin hyvä esimerkki sokeriruusujen tekemisestä ilman minkäänlaisia erikoisapuvälineitä. Ruusujen tekeminen on varsin työlästä puuhaa, mutta hetken pyörittelyn jälkeen syntyvä rutiini nopeuttaa prosessia huomattavasti.

Kumppanini on luvannut suunnitella minulle kakkusivustot, jos alan oikeasti myymään näitä herkkujani. Seuraava tilaus on saman neidin ylioppilasjuhliin. Toivottavasti saan sitä kautta lisää asiakkaita!